Asuntokaupan kuntotarkastus (AKK)
Asunto- ja kiinteistökaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa kaupan osapuolille, tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurioriskeistä, käyttöturvallisuusriskeistä ja terveysriskeistä.
Tarkastuksessa käydään koko rakennus lävitse, pohjasorastuksesta savupiipun hattuun. LVIS (lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö) kuuluvat niin ikään tarkastuksen piiriin. Myös rakennuksen historian pyrin selvittämään – omistajan/rakentajan alkuhaastattelu kuuluu tähän.
Tavallisesti tarkastusraportti liitetään kauppasopimuksen liitteeksi, jolloin kaikki raportissa kerrotut asiat ovat niin myyjän, kuin ostajankin tiedossa. Kaupan kohdehan saa olla minkälaisessa kunnossa tahansa, kunhan kaupan osapuolet ovat todisteellisesti tietoisia, mitä asioita rakennuksessa (tai asunnossa) on.
Tarkastuksesta teen aina valokuvilla varustetun raportin (yleensä noin 20 sivua). Raportti on eräänlainen ”rakennuksen vikalista”, jossa vikoihin pyrin esittämään myös korjausehdotuksia. Tai jos rakennuksessa on ns. riskirakenteita, tuodaan ne raportissa ilmi.
Tarkastus tehdään pääasiallisesti aistinvaraisesti, pintoja rikkomatta. Mutta silloin tällöin on myös rakenteita syytä avata, asioiden varmistamiseksi (vaatii aina omistajan suostumuksen). Teknisiä apuvälineitäkin toki tarvitaan. Muun muassa digikamera, pintakosteudentunnistin, kosteusmittari, vatupassit, mittanauha - ovat käytössäni tarkastusta tehtäessä. Kosteusmittaus kuuluu aina tähän tarkastukseen.
Suurin voimavarani on kuitenkin mielestäni yli kolmenkymmenen vuoden kokemus rakennusalalta. Rakennusmestariksi olen valmistunut vuonna 1988 Rovaniemen teknisestä oppilaitoksesta. Tämän alan yrittäjänä olen toiminut vuodesta 2002 alkaen. Kuntotarkastuksia olen tehnyt noin 15 vuoden ajan. Kuntotarkastajan tehtäviin on täytynyt minun koko ajan kouluttautua, käymällä koko ajan alan kursseja.